Asemalla

Junan suruhuuto
merkkinä eroaviin käsiin
muistoihin katkeaviin

ja niistä tärkeimmät
sullottuina matkalaukkuihin

ja niiden joukossa
myös sinun muistosi

meidän muistomme
meidän kätemme


ne eroavat


sanon,
vilkutathan nyt
muistathan sitten
tulethan vielä,
ajattelen.


Ja niin

höyryinen kaipuu vain jää
kun rautainen tuuli sinut vie