Jos ihminen oppii, että onnellisuus lähtee sisimmästään, niin mihin toista puolikasta tarvitaan? Perinteisenä romantikkona se ei taida omalta osaltani onnistua, vaikka ajatus kutkuttaakin. :)
Ei pidä unohtaa, että ihminen on sosiaalinen eläin, joten tuo ei ole ihan helppoa. Tarvitsemme läheisiä, ei pelkästään, että olisimme onnellisia vaan ollaksemme vuorovaikutuksessa jakaen arjen ilot ja surut.
Mutta entä puoliso? Jos meillä on ystäviä, niin eikö se ole tarpeeksi?
Luulenpa, että vastaus tähän piilee jossain paljon konkreettisimmissa asioissa.